home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Perusromppu 2 / Perusromppu 2 - 40 suomenkielistä opetusohjelmaa.iso / perusr2 / verden / data2 / kina.dat < prev    next >
Text File  |  1996-10-07  |  5KB  |  139 lines
  1. Kina
  2. --------------------------------------------------------Areal
  3.  9561000 
  4. -------------------------------------------------Indbyggertal
  5.  1134000000 
  6. ----------------------------------------------Aldersfordeling
  7.  27 
  8.  67 
  9.  6 
  10. --------------------------------------------Erhvervsfordeling
  11.  74
  12.  14
  13.  12
  14. ----------------------------------------Lµngde- og breddegrad
  15. 73░ - 135░ °stlig lµngde
  16. 18░ - 58░ nordlig bredde
  17. --------------------------------------------Kendingsbogstaver
  18. CHN
  19. ----------------------------------------------------Styreform
  20. Folkerepublik m. etpartisys , Kommunistisk parti.
  21. -----------------------------------------------Statsoverhoved
  22. Folkets leder Jiang Zemin
  23. -----------------------------------------------Regeringsleder
  24. Premierminister Li Peng
  25. --------------------------------------------------------Klima
  26. Tempereret fastland
  27. --------------------------------------------------Mσlestation
  28. Bejing
  29. <100 m.
  30. ---------------------------------------------------Temperatur
  31. -4 
  32. -2 
  33.  5 
  34.  13 
  35.  20 
  36.  24 
  37.  26 
  38.  25 
  39.  21 
  40.  13 
  41.  4 
  42. -2 
  43. -------------------------------------------------------Nedb°r
  44.  4 
  45.  5 
  46.  10 
  47.  20 
  48.  35 
  49.  70 
  50.  86 
  51.  86 
  52.  60 
  53.  20 
  54.  10 
  55.  3 
  56. --------------------------------------------------------Natur
  57. Maalla on maailman kolmanneksi suurin maapinta-ala, joka on 
  58. mitattuna 3700 km pohjoisesta etelΣΣn ja 5100 km idΣstΣ 
  59. lΣnteen. Maan koillisosa on ylΣnk÷Σ, jota ympΣr÷ivΣt runsaan 
  60. kasvilli-suuden peittΣmΣt vuoret. Pohjoinen ylΣnk÷ on 
  61. pΣΣasiallisesti aroa ja autiomaata. EtelΣssΣ on 
  62. hedelmΣllinen, mutta lΣhes 
  63. metsΣt÷n ylΣnk÷alue. IdΣssΣ levittΣytyy yhtenΣinen alanko, 
  64. joka on hedelmΣllistΣ. Kauemmaksi etelΣΣn mentΣessΣ on 
  65. osittain metsΣn peittΣmΣΣ ylΣnk÷Σ. LΣntinen osa on 
  66. maisemallisesti kivierΣmaata rajoittuen Tiibetiin, josta 
  67. useat joet saavat alkunsa. TΣstΣ etelΣΣn maata rajoittavat 
  68. Nepal ja Himalaja. Valtion maarajat ovat 15 000 km ja Tyynen 
  69. meren meriraja ei vΣhempΣΣ kuin 11 000 km pituiset. Rannikon 
  70. ulkopuolella on 3400 erikokoista saarta. 
  71.      
  72. -----------------------------------------------------Historie
  73. Pekingin ihmisen nimellΣ tunnetut ihmiset ovat asuneet 
  74. maassa jo 500 000 vuotta sitten. Maata ovat hallinneet monet 
  75. dynastiat alkaen Shang-dynastiasta, jota seurasi sotainen 
  76. Chou-dynastia, Ching-dynastia liitti valtakunnan yhteen ja 
  77. sittemmin Han-dynastian kaudella (202 eKr. - 220 jKr.) 
  78. liitettiin Vietnam ja Keski-Aasia valtakuntaan. Maassa oli 
  79. hyvΣn kauden aikaa, jolloin oli kukoistavaa kulttuuria ja 
  80. tiedettΣ, my÷hemmin Tang-dynastian kestΣessΣ my÷s 
  81. kaupankΣyntiΣ. Sung-dynastian kaudella mongolit valloittivat 
  82. maan ja liittivΣt sen valtakuntaansa. Ming-dynastian 
  83. kuluessa saatiin mongolit ajetuksi pois ja maa jΣlleen 
  84. kootuksi yhteen (1368-1644). Maan viimeisimmΣn dynastian, 
  85. Ching-dynastian perustivat mantshurit ja se kesti aina 
  86. vuoteen 1911 saakka.  Maan hyvinvointi ja merkitys vΣhenivΣt 
  87. eurooppalaisten tultua maahan ja maa hΣvisi sotia, mm. Iso-
  88. Britanniaa ja VenΣjΣΣ vastaan. V. 1912 julistettiin 
  89. tasavalta, mutta vasta v. 1927 saivat nationalistit koko 
  90. suuren maan hallintaan Chiang Kai-shekin johdolla kommunisti 
  91. Mao Tse-tungin avustaessa.          Pirstottua valtakuntaa 
  92. olivat tosiasiassa hallinneet feodaaliruhtinaat.  Toisen 
  93. maailmansodan jΣlkeen kommunistit saivat vallan ja 
  94. nationalistit karkotettiin Taiwanin saarelle, jossa he ovat 
  95. siitΣ pitΣen asuneet. Mao vei lΣvitse suuria uudistuksia, 
  96. niiden joukossa maaomistuksen kollektivisoinnin, 
  97. teollisuuden kansallistamisen ja suunnitelmatalouden. Mao 
  98. otti kΣytt÷÷n v. 1966 "Kulttuurivallankumouksen", joka 
  99. osoittautui taloudellisesti katastrofiksi maalle, ja monet 
  100. ihmiset nΣkivΣt nΣlkΣΣ maailman runsasvΣest÷isimmΣssΣ 
  101. maassa. Puheenjohtaja Maon kuoleman jΣlkeen tuli Teng Hsiao-
  102. ping maan johtajaksi, tΣll÷in puretaan monia Mao┤n ideoita, 
  103. mm. aloitetaan osittainen yksityinen maanomistus. Maa on 
  104. sittemmin aloittanut monia uudistuksia ja lΣhentynyt lΣnttΣ 
  105. mutta ylioppilasmielen-osoitukset pelottivat 
  106. uudistusmielisiΣ  ja Li Peng valittiin v. 1988 
  107. pΣΣministeriksi, mikΣ oli suuri taka-askel 
  108. uudistusmielisille. TΣmΣn hetkinen valtio edistyy 
  109. taloudellisesti hyvin voimakkaasti, mistΣ kiitos lankeaa 
  110. uudelle talouspolitiikalle ja Hong Kongin kautta 
  111. hoidettavalle kaupalle ja suurelle mΣΣrΣlle teollisuuden 
  112. yksityistΣmisiΣ ja korkean teknologian maahantuonnille.
  113.  
  114.  
  115. ------------------------------------------------------╪konomi
  116. 370 $
  117. Yan
  118. 310
  119. -------------------------------------------------------Import
  120.  19 
  121.  81 
  122. Vµrkt°jsmaskiner, apparatur, finmekanik, h°jteknologi, biler.
  123. ------------------------------------------------------Eksport
  124.  26 
  125.  74 
  126. Industrivarer, bomuldsvarer, silkestoffer, the, soyab°nner.
  127. ----------------------------------------------------Hovedstad
  128. Bejing
  129.  9500000 
  130. --------------------------------------Position pσ verdenskort
  131.  852 
  132.  4200 
  133.  1056 
  134.  1188 
  135. -------------------------------------------------------------
  136.  1800 
  137.  1920 
  138. -------------------------------------------------------------
  139.